Lokakuu

Lokakuu. Eilen oli ensimmäinen kerta kun näin unta häistämme. Unessa minulla ei ollut hääpukua vaan keltainen sadetakki ja olin todella vihainen jostain syystä. Heräsin sitten yöllä laskeskelemaan kuinka monta päivää minulla on vielä aikaa löytää ja ylipäätään keksiä millaisen puvun haluan. Marraskuun loppupuoli on ehdoton takaraja, koska monet pukuliikkeet ilmoittavat sivuillaan, että puku pitäisi valita viimeistään 7kk ennen itse juhlaa. Luulen kuitenkin, ettei painajaistani aiheuttanut mekkostressi vaan puhelinsoitto kirkkomme seurakuntaan päivää ennen. Siuntion seurakunta ei siis ota kirkkoon varauksia ennen marraskuuta ja siksi meillä ei ole mitään vahvistusta siitä saammeko kirkon valitsemanamme päivänä. Tämä vaikeuttaa todella paljon juhlan järjestelyä, kun joudumme kuitenkin varaamaan juhlatilat, valokuvaajat, cateringit ja bändin tuolle päivälle. Olisi ikävää jos kaikki menisi vaihtoon, varsinkin kun ei ole takeita että muille päiville olisi enään aikoja. Soitimme siis sinne seurakuntaan ja yritimme kysellä kuinka varattuja kesän lauantait heidän kirkossa yleensä ovat. Vastaukseksi saimme kuulla että varaukset tehdään vasta marraskuussa, koska heidän pitää ensin itse päättää milloin aikovat kirkkoa käyttää (esim. konfirmaatioihin). Pieni bride- ja groomzilla alkoi heräämään meissä, kun tajusimme mistä myöhäinen varausaika johtuu. Kummallista miten monet muut kirkot kykenevät suunnittelemaan aikataulunsa ajoissa ja pitämään seurakuntalaisten palvelemisen keskiössä.

Onneksi meillä on oma pappi, jolle ainakin käy valitsemamme hääpäivä. Pappinamme nimittäin toimii mieheni täti. On todella ihana asia, että pappimme on tuttu ja vieläpä sukulainen. Mieheni täti ja hänen miehensä ovat molemmat pappeja ja ovat toimineet usein suvun juhlissa pappina. Mieheni täti on myös kastanut hänet, joten tuntuu todella luonnolliselta että hän myös vihkii meidät. Hän on erittäin hyvä työssään ja olemme todella otettuja siitä että hän haluaa toimia pappina häissämme, vaikka on juuri jäänyt eläkkeelle. Uskon että minulle tulee myös vielä herkemmin tippa linssiin alttarilla kun hän puhuu, koska hän oikeasti tuntee meidät ja varsinkin mieheni. Tuli kylmät väreet tätä kirjoittaessa. Naimisiinmeno ei vieläkään tunnu todelliselta :D

Kuva miehestäni, jonka otin n. 2v sitten. Kaikenlaista ollaan pelleilty :D 

Ruska on nyt kauneimmillaan täällä Vaasassa ja olenkin tänään lähdossä pienelle lehtienmetsästysreissulle. Sain aivan loistavan idean Miljan Häähullun haaveiluja-blogista. Koska yksi häidemme teemaväreistä on kulta, sopisivat kultaiset lehdet loistavasti koristeluun, vaikka häämme ovatkin kesäkuussa. Prässättynä lehdet säilyvät hyvin ja ovat helposti käsiteltävissä. Lehtiä voisi käyttää sitten somisteina esim. pöydissä tai vaikkapa karkkibuffetissa. Ja jos päädymme hylkäämään lehti-idean, se ei haittaa koska eiväthän nuo nyt mitään maksa. Eli suunnitelmanani on prässätä iso kasa kauniita lehtiä ja spraymaalata ne kultaiseksi toiselta puolelta. Raportoin tänne miten homma onnistui.

En vieläkään oikein tiedä millaisen hääpuvun haluaisin. Olen onnistunut kuuttamaan mekkojen selailuun todella paljon aikaa, mutta mitä enemmän niitä katselen sitä enemmän alkaa tuntumaan että todellakin puen jonkun keltaisen sadetakin ja pistän hiukset pikkumyy-nutturalle. Olen myös tehnyt havainnon: facebookin hääkirppari-ryhmistä näkee paljon paremmin kuin pukuliikkeiden omilta nettisivuilta, miltä puvut oikeasti näyttävät ihmisten päällä. Olenkin kattavan selailun jälkeen tullut siihen tulokseen, että voin unohtaa kaikki merenneito-malliset puvut, koska ne ovat selkeästi suunniteltu hieman pitemmille ihmisille. Olen menossa parin viikon kuluttua Helsinkiin viikoksi, joten ehkä varaan sovitusajan randomisti vain johonkin pukuliikkeeseen ja toivon että keksin siellä millaisen puvun haluan. Tulipa sekava postaus, mutta kai se kuvastaa vain realistisesti sekavia ajatuksiani. Hyvää viikonloppua!

Pukumetsästys

Olin aiemmin päättänyt, että alan etsimään hääpukua vasta loppuvuodesta, mutta olen jo nyt  koukussa mekkojen nettiselailuun. Haluaisin melko yksinkertaisen puvun, jossa olisi pitsiä tai helmikirjailuja. Malli saisi olla melko laskeutuva tai puolimerenneitomallia ja siinä saisi olla olkaimet tai hihat. Nuorempana olin varma etten koskaan mene valkoisessa puvussa naimisiin, mutta nyt se tuntuu kaikista luonnollisimmalta ratkaisulta. Liityin pari viikkoa sitten kahteen hääkirpputori-ryhmään Facebookissa ja olenkin siitä lähtien seuraillut lähes päivittäin myyntiin tulleita pukuja. Syksy olisi varmasti paras aika ostaa hääpuku, mutta sitten pitäisi pysyä samoissa mitoissa vuoden ajan. Toki korjausompelulla saisi varmasti muokattua pukua, jos muutos ei olisi aivan valtava (tuskin!).

Harkitsin pitkään puvun teettämistä, mutta siihen on varattava enemmän aikaa kuin osasin aavistaa. Parhailla ompelijoilla tuntuu olevan kalenterit täynnä vähintään puolivuotta eteenpäin, joten jahkailulle ei olisi aikaa. Olen myös melko varma, että ensi vuonna pukumakuni on muuttunut. Vaikka teettäminen onkin kalliimpaa kuin valmiin puvun ostaminen, olisi hienoa jos voisi tukea paikallista käsityöyrittäjyyttä. Teetetty puku on myös aina uniikki ja juuri sellainen kuin itse haluaa. Turussa on yritys nimeltä Pukuni, jonka omistaja Saara Toivanen tekee upeita hääpukuja. Hänen tekemät puvut ovat usein tyylikkään yksinkertaisia ja työn jälki todella laadukasta. Luulen kuitenkin, että kiireinen syksy ja välimatka Turkuun luovat ylitsepääsemättömät esteet puvun teettämiselle.

 

Useat pukuliikkeet myyvät vuoden 2015 mallistojaan nyt alennuksella, kun kesäsesonki alkaa olla loppusuoralla. Pakko myöntää, että hiukan harmittaa ettemme edes harkinneet häiden pitämistä talvella. Kesä on suosittua hääaikaa ja viikonloppuja on vain rajoitetusti. Talvihäiden valmistelut olisi varmasti mahdollista aloittaa vasta puolivuotta ennen häitä, kun taas kesähäiden kanssa tuntuu ettei vuosikaan riitä. Onneksi ihmiset (yleensä) käyttävät hääpukuja vain kerran, joten olen varma että ehdin vielä perehtyä pukutarjontaan tarkemmin loppusyksystä.

 

http://www.stilissima.fi/stilissima/shop/haapuku-ale/denise/

 

 Tämä Rembo Stylingin Denise -puku täyttää melkein kaikki kriteerit, jotka olen asettanut puvulle. Tosin, helma voisi olla vähän merenneitomallinen. Tässä puvussa pidän erityisesti pitsihihoista, avoimesta selästä ja napituksesta. Olen ihastunut pukuihin jossa on nappirivi, mutta luulen että napit on helppo lisätä myös pukuun jossa on vain vetoketju. Kun ensimmäisen kerran aloin googlailemaan hääpukuja ihastuin Pinterestissä vastaan tulleeseen kreikkalaistyyliseen pukuun:

 

https://www.etsy.com/listing/177749018/the-last-one-designer-wedding-dress

 

Onneksi en ehtinyt tilaamaan tätä pukua, koska näin sattumalta kyseisen puvun myynnissä tori.fissä. Puvun myyjä oli ilmeisesti ihastunut pukuun myös internetin ihmeellisessä maailmassa ja tilannut sen pahaa aavistamatta. Puku ei todellakaan ollut yhtä hieno kuin yllä olevassa kuvassa. Kangas näytti huonolaatuiselta ja yläosan helmikirjailut olivat aika epäsiistit. Myynti-ilmoituksessa myyjä kertoi, että myy netistä ostetun puvun käyttämättömänä, joten olen aika varma että kyseessä on sama puku. Tästä viisastuneena, päätin etten ota riskiä ja ostan puvun sovitettuna Suomesta. Olen netistä lueskellut ihmisten kokemuksia netistä tilatuista puvuista, ja vaikuttaa siltä ettei tilaaminen oikein kannata. Toimitusajat kestävät kauan, puvun palauttaminen voi olla vaikeaa eikä materiaalit ja koot aina täsmää annettujen tietojen kanssa. Pukujen hinnat vaihtelevat todella paljon ja on selvää, että laatu maksaa. En kuitenkaan halua maksaa yli tuhatta euroa "ihan kivasta mekosta" ja siksi aion koluta kaikki kirppariryhmät ennen pukuliikkeen sovitusajan varaamista. Mekkobudjettini on ainoa ruutu Excelissämme, jonka jätimme vielä avoimeksi ;)